Taas aloittelijana

Jatkoimme tänään valmistautumisella. Kävimme läpi mitä olimme eilisen symposiumin avajaispuheelta odottaneet, ja miten odotukset pitivät paikkansa. Aika pieleen meni. Faktat kuten puhjien ja järjestäjien nimet tietenkin täsmäsivät kun ne saatiin suoraan ohjelmasta, mutta puheen sisältö olikin ollut aivan toisenlainen. Niin siinä kuulemma usein käy. Iltapäivällä saimme erilaista ohjaajan omista tulkkaustilanteista keräämää materiaalia ja saimme valmistautua tulkkaamaan hänen pitämiään puheita. Minulle lankesi ruotsinkielinen puhe, jonka Tove Jansson piti omaa kirjallisuuttaan käsittelevän seminaarin loppupuheenvuorona 90-luvulla. En osannut asettua kirjailijan rooliin ja puheen sisältö yllätti, jouduin ekaa kertaa säveltämään oikein kunnolla. Eikä kuulemma mennyt ihan penkin alle. Harhaan johti yksi yleiskielinen sana, jonka kuulin väärin, se johti ajatukset ihan hakoteille. Se on pienestä kiinni.

Mietin tänään onko minulla tulkkauksessa edessä sama kuin minkä kanssa olen paininut muussa esiintymisessä ja puheiden pitämisessä. Vuosikausia kärsin siitä, että kun olin jostain syystä joutunut ihmisten eteen sanomaan jotain, tunsin sanoneeni jotain ihan typeräää ja se jäi kaivelemaan. Unohdin puheesta tai esiintymisestä kokonaan sen, mikä oli mennyt ihan hyvin. Minulle jäi aina päällimmäiseksi jonkinlainen nolous ja häpeä. Nytkin harjoituksissa takertuu siihen, mikä ei mene hyvin, ja koko suoritus tuntuu helposti kehnolta. Oppitunneilla tunne ei etene noloudeksi tai häpeäksi, mutta entä kun sitä vetää ekoja työkeikkoja? Ohjaaja kertoi miten aloittelevat friikut yleensä pääsevät alalle, he ovat päätulkkien viimeisiä hätävaihtoehtoja kun ketään muuta ei löydy, ja heihin otetaan yhteyttä usein aivan viime tingassa. Ja sen jälkeen on valmistauduttava todella hyvin jos aikoo selvitä kunnialla, tai keikka voi jäädä viimeiseksi. Raakaa peliä, vaatii realisista arviota omista kyvyistä ja uskallusta heittäytyä ammattiin. Koskapa olen muussakin esiintymisessä päässyt sen verran "niskan päälle", että saatan toisinaan tuntea jopa iloa onnistumisesta, niin ehkä se on mahdollista tässäkin.