sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Naistenpäivänä

Perjantain ohjelma oli mielenkiintoinen. Pidimme valmisteltuja puheita, kesto 5-7 minuuttia, ne videoitiin ja purettiin saman tien. Puhuin kotiseudustani ja sen matkailun vetonaulasta Kiilistä. Puhe meni hyvin, sain hyvää palautetta varsinkin rauhallisesta äanestäni ja hyvin rakennetusta esityksestä. Mutta kun näin puheeni videolla niin yllätyin, olin aivan liian vakava ja melkeinpä surullisen näköinen. Luulen sen johtuvan jännittämisestä. Pitää opetella ottamaan rennommin ja käyttämään normaalia ilmeitä.
Pidän tänään opiskelupäivän, olkoonkin että ulkona paistaa aurinko. Saimme läksyksi kehityskansiotehtävän nro 2, jossa pitää tehdä kooste eri osa-alueilta saadusta palautteesta ja verrata sitä omaan käsitykseen ja havaintoihin.

Ei kommentteja: