Ei ole aihetta narista

Luin juuri kolme tuntia putkeen. En suinkaan tulkkauksen teoriaa, joka kulkee koko ajan repussa mukana, vaan Khaled Hosseinin järkyttävän kuvauksen naisten elämästä Afganistanissa, "Tusen strålande solar" tai alkuperäiseltä nimeltään "A Thousand Splendid Suns". Samoihin aikoihin kun minä tein uraa pienten lasten äitinä ja nautin lyhennettyä työaikaa, hyviä lastenhoitopalveluja ja sain mahdollisuuden ryhtyä yksityisyrittäjäksi kanssasisariani pahoinpideltiin, nöyryytettiin ja alistettiin, heidän vangittiin koteihinsa ja heiltä riistettiin kaikki oikeudet. Lukiessa tuli välillä itku kurkkuun. Me täällä länsimaissa emme tajua miten hyvin meidän asiamme ovat, vaan valitamme ihan mitättömistä asioista. On todella vaikea tajuta miten ihminen voi uskonnon varjolla olla toiselle ihmiselle niin paha. Ja mihin islaminuskossa perustuu käsitys miesten pyhyydestä ja paremmuudesta? Maailma voisi olla parempi paikka, jos kaikki noudattaisivat uskonnon sijaan eettisiä, terveen järjen mukaisia pelisääntöjä, jotka ovat kaikille samat. Utopiaa?