Viimeisen koulupäivän aamu. Mitä 9 kuukaudessa on tapahtunut? Olen alkanut ajatella maailmaa eri tavalla, olen tiedonjanoinen, lähes kaikki alat ja maailman tapahtumat kiinnostavat, urheilu ei tosin vieläkään... Olen oppinut uuden ammatin, jota voin nyt alkaa harjoittamaan. Vähän horjuvalta tuntuu näillä eväin lähteä töidentekoon, toisaalta jostakin on aloitettava. Perustaidot kehittyvät lujaksi ammattitaidoksi vain tekemällä. Alkutaival on kokeineiden konkareiden mukaan melkoista vuoristorataa, toisten keikkojen jälkeen tahtoisi vajota maan alle ja toisten jälkeen tuntee onnistuneensa ja liitelee pilvissä. Ajan myötä ja taitojen karttuessa matka kuulemma tasoittuu.
Olen ihan aidosti tyytyväinen itseeni ja tekemaani urakkaan, vaikkapa sitten pomppaisin loppukokeesta. Se on muodollisuus, joskin myös jatkon kannalta jossakin määrin välttämättömyys. Tärkeintä on kuitenkin se mitä on tapahtunut pääkopan sisällä, olen osoittanut itselleni, ja ehkä myös muille, ettei koskaan ole liian myöhäistä vaihtaa suuntaa, jos siltä tuntuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti