Ihan tavallinen maanantaipäivä. Aamulla en tiennyt, ehtisikö tehdä rästihommat päivän aikana. Perjantaina oli vielä hyvä aikomus kiriä vähän viikonlopulla mutta se pääsi taas unohtumaan, tuli muuta ohjelmaa. Ainakin tähän asti on kuitenkin ollut ihan mukavasti työrauhaa. Toisinaan kaikki menee päälaelleen heti aamusta kun joku asiakas huomaa unohtaneensa lähettää tekstit viime viikolla käännettäväksi - silloin päivävuoroa jatketaan iltavuorolla. Jotkut varmaan vielä yövuorollakin, mutta minä kypsyn viimeistään iltakymmeneltä. Sen sijaan saatan nousta viideltä. Sitä saa kummasti aikaiseksi ennen kuin muut tulevat koneilleen.
Työ on useimmiten puurtamista, valmista on saatava aina vähän liian tiukalla aikataululla. Freelanserin toimeksiannot ovat kuitenkin vaihtelevia, saman päivän aikana työn alla voi olla ruokaohjeita, hankekuvauksia, lelukuvastoja... ihan mitä vain. Yksinäistähän tämä on, mutta onneksi voi skypettää kollegoiden kanssa, ilman omaa tiimiäni en olisi varmaankaan jaksanut tehdä tätä vuodesta -94. Tiimissä on lisäkseni kaksi hyvää ystävää, istumme satojen kilometrien päässä toisistamme mutta pidämme tiiviisti yhteyttä. Käännämme kaikki samantyyppisiä tekstejä, jaamme toimeksiantoja ja muokkaamme toistemme käännöksiä. He ovat työelämäni suola! Tapaamme muutaman kerran vuodessa, ja silloin keskitymme työnteon sijaan hauskanpitoon, viimeksi nautiskelimme elämästä Yasuragin kylpylässä Tukholmassa. Sosiaaliset kontaktit ovat erittäin tärkeitä, ja se onkin yksi syy siihen, miksi hakeuduin tulkkikoulutukseen. Kääntäjän työssä tapaa liian vähän ihmisiä, toivon jatkossa voivani "maustaa" sitä tulkkauskeikoilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti