Eilen oli loppukoekenraali, konse B-kielestä A-kieleen. Paikalla oli yksi ohjaaja, yhtä kerrallaan grillattiin ja me muut toimimme raatina ihan oikeita loppukoekriteereitä käyttäen. Se toimi, kukin kokelas odotti koetilannetta erillisessä huoneessa hetken, jolloin siinä ehti jo hermoilla. Jokainen kuitenkin taklasi tilanteen oman strategiansa turvin. Eräs kertoi mm. taltuttavansa hermot kannustamalla itseään rohkaisevin ja postiivisin ajatuksin: "menen kohta iloisena koetilanteeseen, muistan kaiken, osaan tehdä hyvät muistiinpanot, tulkkaan selkein ja varmoin ottein". Sen sijaan että ruoskisi itseään ja yrittäisi vain rentoutua väkisin. Tuota pitää kokeilla. Itse en tuntenut niin kovasti jännittäväni, mutta ilmeisesti kuitenkin sen verran, että suoritus kärsi joiltakin osin ihan vain sen vuoksi. Mutta meni silti kohtuullisesti.
Tänään teemme aamulla ylimääräisen konsesession, ja loppupäivä käsitellään ammattietiikkaa. Olemme saaneet mietittäväksemme erilaisia tosielämän tilanteita, joista on työelämässä selvittävä. Ilmeisesti eteen voi tulla melkein mitä vain, varsinkin jos toimii friikkuna.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti