Sisu

Nyt mennään sisulla eteenpäin. Jos kevät meni uutuuden huumassa ja innossa niin nyt tarvitaan päättäväistä runnomista, nyt puserretaan kunnes koulutus on putkessa. Kaikki on edelleenkin mielenkiintoista ja motivoivaa, mutta ainainen laukun pakkaaminen ja lähteminen käy voimille, pojistakin on aika tylsää olla viikot lähes tulkoon omin päin, vaikka he hyvin pärjäävätkin. Mutta heistä on helpompaa kun huolto pelaa. Loppu on kuitenkin näkyvissä, ja aika menee siivillä.
Tietenkin tulkin työ on matkustamista, mutta luulen että tulen tekemään keikkoja harvakseen, ainakin aluksi. Kyllä sitä kerran viikossa voisi pyrähtää jonnekin, se olisi vain kivaa, ja taidot eivät pääsisi ruostumaan. Välillä tulee aivan epätodellinen olo, kääntäjän arkeni on todella muuttumassa tulkin jännittäväksi työksi, ja tulevien kollegoiden antamien signaalien perusteella uskallan olettaa, että työllistyn aika pian. Pohjanmaalla on ilmeisesti tarvetta suomi-ruotsi-suomi-tulkeille.
Olen matkalla Hanasaareen, pitäisi valmistella mutta se on aika vaikeaa, tilaisuudessa keskutellaan tasa-arvoisesta koulutuksesta ja maahanmuuttajista. Pitää vielä surffailla vähän.