Aaamukahvin äärestä

On tuo yhteiskeittiö hyvä juttu. Olin unohtanut ostaa kahvimaitoa, onneksi jollakulla oli täysinäinen maito avattuna, en joudu hörppimään mustaa kahvia. En kutsuisi tätä varkaudeksi, vaan hätäavuksi. En yhtään pahastu, jos joku muu käy joskus minun maitopurkillani, kunhan ei vie viimeisiä.
Heräsin ennen kännykkääni, päässä pyöri eilinen päivä. Opiskelimme niin intensiivisesti, ettei ryhmä ehtinyt juurikaan jutustelemaan, Kevätlukukausi tuntuu hupenevan oikeastaan käsiin, kohta on viikon pääsiäisloma, sen jälkeen lyhyt viikko, sen jälkeen melkein heti vaihto ja sitten pitääkin läpäistä välikoe. Tuntuu siltä että oman harjoittelun osuutta pitää lisätä, ei tästä muuten mitään tule. Tänä iltana menemme kimpassa syömään, mukana Pohjoismaiden neuvoston vieraamme. Opin eilen, että kysymyksessä onkin kaksi neuvostoa, Köpiksessä toimii lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvosto. Ja sekoitin nämä tietenkin useaan otteeseen tulkatessa. Tosin korjailin, mutta aika turha virhe. Pitää tehdä pikimmiten visiitti paikan päälle niin ehkä asiat selkenevät, olemme työtiimini kanssa aikoneet sitä jo muutaman vuoden.
Tänään en oikein tiedä mitä tuleman pitää, opena meillä on tulkki, jonka olemme tavanneet vain kerran. Hän tosin esitteli itsensä hyvin mieleenpainuvalla tavalla, hän listasi spontaanisti kaikki huonot puolensa, ja lista oli pitkä. Sen jälkeen me saimme mainita itsestämme kolme huonointa piirrettä. Ei aivan yksinkertaista, kokeilkaa vaikka.