Syysloma

Ei meillä toki mitään syyslomaa ole, opinnot ovat melkein loppusuoralla. Tälle viikolle sattui vain sopivasti katastrofitulkkausharjoittelua puolustusvoimissa kuudelle hengelle, ja koska ruotsin ryhmällä on muita enemmän "ylimääräisiä" juttuja se lankesi luonnostaan enkun ryhmälle. Muut ruotsin ryhmäläiset menevät kuunteluoppilaaksi 1-2 päiväksi, minä sain vapautuksen kun asun täällä kaukana, se järjestetään Tuusulassa. Ja mikä mainiointa, pojilla on samalla syysloma.
Aloitin maanantain juoksulenkillä, ja kuuntelin samalla tanskaa. Ensimmäinen assosiaatio oli että puhuvat kiinaa, kuulostaa vähän samalta. Mutta kyllä siitä jotain ymmärsi. Tilasin eilen hyvän tanskalaisen tv-sarjan dvd-pakettina, sitä kun katson ilman tekstitystä niin yhdistyy huvi ja hyöty.
Teen nyt viikon ajan vähän kaikkea, harjoittelen, opiskelen EU:ta, teen töitä ja möyrin vähän puutarhassa. Najs.

Fiilistelyä

EWC-kokouksen toinen päivä oli antoisa. Päätulkki oli tehnyt koppijaon ja tulkkailimme parityönä sellaisia 20-30 minuutin kokonaisuuksia. Sain tehdä molempiin suuntiin, kuitenkin enimmäkseen ruotsiin. Työnantajien edustajat käyttivät päivän raportoidakseen eri maiden tilanteista, työntekijät eivät saaneet puheenvuoroa, aika loppui kesken, kas kummaa... Tilanne oli autenttinen, välillä jopa tekniikka petti ja tulkit siirtyivät kokoushuoneeseen hoitamaan tulkkauksen kuiskaustulkkauksena. Meidän on pystyttävä sopeutumaan nopeasti kokoushuoneen tilanteeseen, ja tämä 2-päiväinen harjoitus oli tosi hyvää treeniä.
Ja sori jos nyt hehkutan liikaa, mutta kun mulla on niiiiin hyvä fiilis. Työ sujuu ja saan kouluttajilta niin hyvää palautetta että voisin heidän mukaansa ruveta töihin vaikka saman tien. Mahtava tunne kun tämä hyppy tuntemattomaan on kantanut, edessä on huisin jännittävä työura ja kaiken uuden ja mielenkiintoisen opiskelu, aina eläkeikään saakka. Se ei ihan kaikissa töissä toteudu.

Vessasta

En siis istu pytyllä vaan kerron EWC:stä. Eka päivä oli eri maita edustavien työntekijöiden kokous, ja se sujui ihan kivasti, oli jopa hauskaa. Aluksi teimme konsea, lähinnä se kai oli neuvottelutulkkausta, puheenvuoro kerrallaan tuplatulkkauksella pienissä ryhmissä. Iltapäivällä työryhmät kokoontuivat keskustelemaan aamupäivän saavutuksista ja muista johdolle asetettavista kysymyksistä, ja me tulkit menimme koppeihin. Tänään on EWC-pääkokous, jossa työnantajat ja työntekijät kohtaavat, voi tulla hyvinkin tunnepitoisia tulkkeita.
Laitoin muuten ekan oikean työtarjouksen menemään eilen, saa nähdä nappaako. Yritin hinnoitella itseni samalle tasolle kuin alueella toimivat ammattitulkit. En aio polkea hintoja töiden toivossa, vaikka aloittelija olenkin. Haluan toimia ammattimaisesti alusta lähtien ja kautta linjan.

Feeling good

Siitä on aikaa, kun olen ammatillisesti kokenut samanlaista iloa ja tyydytystä kuin tällä hetkellä. Yrittäjäksi ryhtyessäni koin sitä, kun huomasin, että voin työllistää itseni ja jopa valita asuinpaikkani vapaasti. Lisäksi nautin siitä että pystyin joustamaan työajoissa lasten tarpeiden mukaan. Tyydytystä on tyonut myös se, kun tiimityön myötä käännösten laatu parani ja sain usein hyvää palautetta asiakkailta. Mutta sitten siitä on tullut arkipäivää. Nyt kun olen lähestymässä tätä alunperin sattuman tielleni heittämää tavoitetta, olen varmistnut intuition voimasta - olen seurannut tässä nimenomaan intuitiota, en niinkään järkisyitä - ja tunnen uskomatonta iloa ja tyydytystä. Pääsen aloittamaan antoisan ammattitaidon kartuttamisen, ja koska olen jo työurani puolivälin ohittanut, en usko että ehdin edes kyllästyä. Tämä hyvä fiilis antaa voimia myös työntyä ulkona tällä hetkellä raivoavaan syysmyrskyyn.

Talollisen arkea

Tiistaiaamu ja olen vieläkin kotona. Ohjaaja on sairastunut ja tämän päivän tunnit jouduttiin perumaan. Aika ei toki mene hukkaan, sen voi käyttää tehokkaaseen itseopiskeluun. Minulla se vain on nyt jotakuinkin semitehokasta. Eilen meni monta tuntia maalämpöpumppuun liittyvissä asioissa, pumppu toimii hyvin mutta kukaan ei osaa ohjelmoida siihen termostaattia - pannuhuoneessa on ähelletty sen parissa jo aivan liian monta tuntia. Piti soittaa pumppufirman toimitusjohtajalle ja puhua tiukkaan sävyyn, ennen kuin alkoi tapahtua. Aina pitää olla pitämässä meteliä, mutta kun muuten asiat ei hoidu. Ja huomasin sen että äijille pitää puhua äijien tyyliin, iän myötä siihenkin oppii.
Tänään pitää perehtyä paperialaan, lomautuksiin ja yleensä työhön liittyviin ajankohtaisiin ilmiöihin. Eurovessasta tulee varmaan sangen hauskaa.

Eurovessa

Tänään valmistelimme ensi viikon simuloitua EWC- eli European Works Council -kokousta. Sellainen tulee EU-direktiivin mukaan järjestää monikansallisissa konserneissa, joilla on tietty määrä työntekijöitä eri maissa. Ne ovat työllistäneet tulkkeja mukavasti direktiivin tultua voimaan, hm, en nyt muista vuosilukua ja paprut ovat matkalaukussa bussin tavaratilassa. Kokoukseen tulee perehtyä kunnolla, siellä on osattava konsernin toimintaan liittyvät termit, konsernin toiminta, liiketaloustermit ja ay-termit. Teimme myös primavistaa eli käänsimme suullisesti asiaan liittyvän sopimuksen suoraan nopsasti paperilta. Lisäksi teimme muutamia puheita, eli saimme harjoitella ihan mukavasti. Sain hyvää palautetta, kouluttajan mielestä tuottamani tulkkaus kuulosti jo lähes ammattimaiselta. Onni että sain tipauttaa enkun pois, tulkkausta on niin paljon hauskempi harjoitella kun ei tarvitse painia ymmärtämisen kanssa.
Bussi on melkein puoli tuntia myöhässä, kuljettajilla on ollut kuulemma hirveä päivä, liian vähän kalustoa ja rutkasti rahtia. Ei kateeksi käy.

Det klarnar upp så småningom

Toinen A-maapäivä oli myös hyvää harjoitusta. Tosin se loppui vähän lyhyeen kun Suomen valtuuskunta lennätettiin etuajassa kotiin äänestämään hallituksen luottamuksesta. Mutta me tulimme suunnitellusti iltalaivalla Turkuun, että ne on pitkiä tunteja. Tänään on ihan tajuton väsy, aivojen tilalla on ollut lähinnä jotain mössöä ja harjoitukset ovat menneet ihan penkin allle. Vierailu Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa varmisti kuitenkin suunnan, karistin tänään englannin myös harjoituksista ja laitan sen toistaiseksi hyllylle, samoin ajatuksen töistä Brysselissä. Keskityn vain hiomaan suomi-ruotsi yhdistelmää molempiin suuntiin, ja pikkuhiljaa alan herätellä muita pohjoismaisia. Pitää olla realisti eikä kuroitella kuuta (vai sitäkö tässä juuri olen tekemässä...). Kuu muuten mollottaa mukavasti ikkunasta. Yhtäkkiä onkin syksy, lempivuodenaikani. En vain ole juurikaan ehtinyt kahlata lehtikasoissa ja samoilla pauhaavalla merenrannalla. Pitää pistää viikonlopulla tehtävien asioiden listalle. Enää yksi yö ja sitten kotiin...