Eduskunnan kopissa

Oli mielenkiintoinen päivä eduskunnassa, seminaarin aiheena oli Leijona ja kolme kruunua, 1809 Merkkivuoden kunniaksi. Käytin aamulla muutaman tunnin puheiden lukemiseen, etsin tärkeitä termejä. Paikan päällä kävimme läpi vielä puheita, ja kun tulkkaus alkoi otimme molemmat - meitä oli siis vain kaksi - käyttöön oman kopin. Välillä kuuntelin tulkkausta ja välillä yritin tulkata itse - irrotin mikin etten vahingosakaan pääsisi eetteriin. Pääpaino sanalla yritin. Puheet olivat hirveän tiiviitä ja kirjoitettuja, hyvin abstrakteja ja tieteellisiä. Tulkit tekivät parhaansa, mutta välillä tuntui heilläkin menevän penkin alle. He olivat saaneet puheet paperilla, ja useimmat jopa käännettyinä, ja silloin he voivat vain lukea sen ääneen, hirveällä kiireellä. Ja tarkkailla samalla missä kohtaa puhuja poikkeaa tekstistä, koska sitähän tapahtui kaikissa puheissa. Käytännössä voin joutua vuoden päästä samaan tilanteeseen, ja silloin muistutan itseäni siitä, ettei kaikissa tulkkauksissa voi päästä tyylipuhtaaseen suoritukseen. Vaikka aina on tietenkin tehtävä parhaansa. Istun junassa matkalla Turkuun, tein juuri yhden kehityskansiotehtävän ja yritin lukea Tarjan käännöstä, mutta lauma teinityttöjä estää sen hälinällään. Luen Husista loppumatkan ja jatkan lukua kämpillä.